Huomaa että yleensä käytämääni nimimerkkiä on käyttänyt joku muukin.

En toki sitä omista, mutta...

Seurasin tämän päivän ottelua kotikatsomon takarivistä. Ns. junnuja ei kentällä nähty ja syystä.

Kun otteluita pitää voittaa laitetaan parhaat kentälle, då matchen står och väger, toppar man laget.

Puolustus uhrautuva ja yhtenäinen, Tuomas loistava, kenttäpalaajissa leveyttä ja Tonin hyvin ajoitettu time-out toisella puoliajalla. Kaksi pistettä taulukkoon ja paras alku miesmuistiin.

Junnut kyllä ehtivät. Se vaati nöyrää kovaa harjoittelua ja hyväkuntoista korvienväliä.

Sitä ja seuraavaa ottelua vesikielellä odottaessa...

Hieno voitto tänään. Oli mukavaa kattella työn lomassa.

ei ole vaikea arvata että kirjoittaja itse kuuluu ryhmään 1 eli luuserit.Tai on ollut aina hiukan lahjaton kaveri.

Junnukeskustelu loppui näköjään. Ehkä ne itserakkaat faijat luki vastaukset ja tajusi miten asian laita oikeasti on...

Kiitos vastanneille!

Kuka on paisti ja ketä käännetään? Vai viitataanko tässä nyt joihinkin toisiin "paisteihin"? Onko Atlas paisti? Itse kyllä tiedäm muutaman Karjaalaisen, jotka ovat aika "paisteja";)

Ohessa lainataan BK:n aina niin mainioiden nettisivujen otteluennakkoa.

"Lauantain ottelussa on BK-46 paistin kääntämisen aika. Nyt on kyseessä voitto ja revanssi"

PS. Jos kyseessä on jo voitto, niin kannattaako sinne edes lähteä??

Ei ole oikotietä onnelaan. Olen samaa mieltä että asenne ja motivaatio ratkaisee. Kokemus on että on kahdenlaisia pelaajia.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluu pelaajat joilla menee herne nenään kun ei heti pääse pelaamaan. Nämä ovat sitä mieltä että heidän tulisi ehdottomasti päästä kentälle kun junnusarjoissakin pärjää ja treeneissä peli kulkee kohtalaisesti. Näiden reaktio tyypillisesti on että koska valmentaja on peffasta eikä arvosta hyviä esityksiä niin otetaan vähän treenitaukoa ja mietitään että kannattaako jatkaa pelaamista. Usein nämä henkilöt miettivät seuranvaihtoa kun muissa seuroissa varmaan ymmärretään heidän talenttinsa.

Toiseen ryhmään kuuluu pelaajat jotka ymmärtävät että kehittyminen on pitkä prosessi. He myös ymmärtävät että kokeneille pelaajille saattaa tulla helpommin peliaikaa vaikka peli ei aina kuljekkaan. Kun ei pääse kentälle niin tämän ryhmän pelaajille se on viesti siitä että työtä täytyy tehdä kahta kovemmin ja treenattava enemmän omatoimisesti. Treeneissä on sata lasissa ja kaikki tehdään jotta ansaitaan valkun luottamus. Näille takaiskut peliajassa ei merkitse mitään koska tuntevat ja tietävät oman arvonsa.

Näihin kahteen ryhmään on helppo lokeroida pelaajia. Monet jotka ovat uransa lopettaneet tai parhaillaan marisevat kuuluu ryhmään 1. Suurin osa edustuspelaajista kuuluu ryhmään 2. Hyvä esimerkki todellisesta tsempparista on Kenneth Åstrand, joka pitkään ja tosissaan joutui taistelemaan peliajasta mutta joka nyt kuuluu joukkueen kantaviin voimiin.


heti pelaamaan ja sitten ne joiden näyttö- ja treeni

missä raporttii?

Missä naisten otteluraportti,seura panostaa aikalailla vain miesten otteluihin.